Suomi on luokiteltu maailman yhdeksi onnellisimmaksi valtioksi asua ja elää, mutta siitä huolimatta Suomessa avustustoiminnalle ja hyväntekeväisyydelle on suuri tarve. Käymme kattavassa avustustoiminta ja hyväntekeväisyys -aiheessamme lävitse keinot eri ongelmatilanteiden avun löytämiseen ja sen saamiseen. Viimeisenä olemme koonneet yhteen hyödyllisiä verkkosivustoja, jotka tarjoavat apua erilaisissa vaikeuksissa.
Hyväntekeväisyyden eri muodot
Hyväntekeväisyyteen pääsevät helposti mukaan niin yksityiset ihmiset kuin yritykset ja muut suuremmat toimijat. Yksityisihmiset voivat osallistua hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla rahaa, tavaraa, aikaa tai oman arvovaltansa, mikä tarkoittaa oikeuden käyttää hänen henkilöllisyyttä. Käymme ensimmäiseksi läpi erilaisia mahdollisuuksia osallistua hyväntekeväisyyteen, joita on nykyään suuri määrä rahalahjoituksista tapahtumien järjestämiseen, arpajaisiin ja hyväntekeväisyystuotteisiin.
Rahalahjoitukset
Tyypillisin tapa osallistua hyväntekeväisyyteen on lahjoittaa haluttu rahamäärä satunnaisesti erilaisiin keräyksiin. Lipaskeräykset, keräyskirjeet, kolehti, listakeräykset, erityismaksulliset puhelinnumerot ja tekstiviestit ovat tunnetuimmat keräystavat. Rahankeräyksen yhteydessä pitää huomioida, että rahankeräykseen pitää hankkia aina viranomaisen lupa.
Useissa tapauksissa lahjoituksia tehdään yksityisten ihmisten tai yritysten toimesta pidemmällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että hyväntekeväisyyteen lahjoittavat toimijat haluavat sitoutua toimintaan tehden sitä säännöllisesti. Pidemmällä aikavälillä tehtävä lahjoitus on helppoa, sillä nykyään toimija voi antaa suoraveloitusvaltakirjan, jonka avulla lahjoitus voidaan tehdä automaattisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa tai muuna sovittuna ajankohtana. On sanomattakin selvää, että mitä pidempiaikainen lahjoittaja on kyseessä, sitä kannattavampia he ovat hyväntekeväisyyskohteelle ja sen kehittämiselle. Tälläisissä tapauksissa keräyskulut jäävät normaalisti pienemmiksi ja vuosikertymä suuremmaksi.
Jokainen hyväntekeväisyyteen osallistuva toimija on luonnollisesti yhtä tärkeä ja arvokas, mutta taloudellisesti jotkut lahjoittajista haluavat tukea hyväntekeväisyyskohdetta poikkeuksellisen suurilla summilla. Hyvänä esimerkkinä Psykologian maisteri Maria Lival-Lindström lahjoitti kesällä vuonna 2005 yliopiston rahastoille miljoona euroa pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyden parantamiseksi. Lähes samoihin aikoihin maailman toiseksi rikkaimpana miehenä tunnettu Warren Buffett lahjoitti kesällä Bill ja Melinda Gatesin säätiölle jopa 37 miljardia dollaria.
Arpajaiset
Hyväntekeväisyyteen osallistumisen yksi perinteisimmästä tavoista löytyy arpajaisista, joita järjestään säännöllisesti hyväntekeväisyyskohteen tukemiseksi. Arpajaisia varten on hankittava lupa, joten sitä ei saa tehdä luvatta. Suomessa Veikkauksella on yksinoikeus järjestää rahavoittoja koskevia arpajaisia, mutta pienemmät toimijat voivat järjestää esimerkiksi tavara-arpajaisia. Tavara-arpajaisten voittona olevat lahja- tai ostokortit eivät voi olla vaihdettavissa rahaan, vaan ne tulevat olemaan sellaisenaan.
Tapahtumat
Tapahtumien järjestäminen on erinomainen tapa osallistua hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi huutokaupat, konsertit, urheilutapahtumat ja vastaavat ovat hyviä mahdollisuuksia kerätä rahaa haluamalleen hyväntekeväisyyskohteelle. Mahdollisia tapahtumia on paljon. Parhaimmillaan tapahtumiin voi saada osallisiksi nimekkäitä yksityishenkilöitä tai yrityksiä, jotka mahdollistavat sen onnistumisen.
Hyväntekeväisyystuotteet
Hyväntekeväisyystuotteet voivat liittyä arpajaisten järjestämiseen, joita annetaan arpajaisten voittajille, mutta hyväntekeväisyysjärjestöt voivat myös tarjota erilaisia tuotteita niin, että niiden tuotto menee automaattisesti hyväntekeväisyystoimintaan. Hyväntekeväisyystuotteita voi olla periaatteessa mitä tahansa. Nykyään hyväntekeväisyystuotteita ostetaan entistä enemmän netistä, josta löytyy hyväntekeväisyysjärjestöjen verkkokauppoja, joista tuotteen saa tilattua halutessaan suoraan kotiin asti. Hyväntekeväisyystuotteita tekevät jo pitkään toiminnassa olleet yritykset kuin hyväntekeväisyysjärjestötkin.
Testamenttilahjoitukset
Suomessa ei ole toistaiseksi kehittynyt suurta perinnettä testamenttilahjoituksille, mutta hyväntekeväisyysjärjestöt vastaanottavat testamentteja aina ajoittain. Testamenttien lahjoituksia tekevät tyypillisesti ihmiset, jotka ovat tekemisissä testamenttien kanssa myös hyväntekeväisyyden ulkopuolella. Tälläisiä ovat omaisuudenhoitopalveluissa työskentelevät tahot sekä asianajajat. Pienikin testamenttilahjoitus on arvokas, ja voit antaa halutessasi koko testamentin tai vain osan siitä. Testamenttia lahjoittaessa on hyvä huomioida, että yleishyödyllisenä toimijana testamentista ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Muut osallistumistavat
Edellämainittujen hyväntekeväisyyden osallistumismuotojen ohella yksityisihminen tai yritys voi antaa oman työpanoksensa käyttöön. Se voi olla esimerkiksi tietyn tuntimäärän tai sisältäen jonkin tapahtuman järjestämisen tai siinä mukana olemisen. Mikäli yksityisihmisen tai yrityksen taloudellinen tilanne ei ole hyvä, työpanoksen antaminen on hyvä vaihtoehto rahalliselle osallistumiselle. Siinä ohella erityisesti julkisuuden henkilöt voivat antaa hyväntekeväisyyskohteelle oman nimensä käyttöön. Monesti mitä positiivisemmassa valossa henkilö on tunnettu, sitä parempi mahdollisuus hänellä on olla isoksi hyödyksi hyväntekeväisyysjärjestölle.
Viime vuosina hyväntekeväisyyteen ovat tulleet yleishyödylliset yhteistyöt, joilla tuetaan erilaisten tuotteiden markkinointia. Parhaimmillaan toimintamalli voi tuottaa merkittäviä avustussummia ja tehdä avustajayhteisön nimeä tunnetuksi jopa miljoonien kuluttajien silmissä. Kuitenkin samanlainen toimintamalli toimii myös paikallisella tasolla, joten sitä ei tarvitse käyttää tarkoituksella vain isojen massojen edessä. Yleishyödylliset yhteistyöt voivat olla esimerkiksi kanta-asiakaspisteiden lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen tai Luottokortit, joilla tehdyistä ostoksista muutama promille menee joka kerralla hyväntekeväisyyteen. Lisäksi digitaalisen puhelintekniikan kehityttyä 1900-luvun lopussa tuli mahdolliseksi lahjoittaa rahaa soittamalla erikseen avattuun numeroon.
Viimeisenä on hyvä mainita muutama sana myös sponsoroinnista, vaikka se ei ole suoranaisesti hyväntekeväisyyttä. Erityisesti urheilumaailmassa sponsorointi on ottanut entistä suurempaa roolia, ja parhaimmillaan sponsorilla voi olla kymmenien miljoonien ihmisen näkyvyys. Mitä suurempi tapahtuma on, sitä isompi mahdollisuus sponsorilla on onnistua liiketoimintassaan. Sponsorin panostus on yleensä rahaa, toisinaan myös tavaroita ja palveluita tai markkinointiin osallistumista. Monet yritykset ovat valmiit panostamaan sponsorointiin isoja summia verrattuna lahjoituksiin. On toki selvää, että sponsorisopimukset ovat mahdollisia, jos ne ovat yritykselle taloudellisesti kannattavia ja parantavat liiketoimintaa.
Ruoka-apu
Suomessa ruoka-apua jakavat seurakunnat ja työttömien järjestöt. Niiden kautta on mahdollista hankkia ruokakuluihin maksusitoumuksia tai saada valmiita ruokakasseja. Niistä löytyy yleensä kuivamuonaa kuten jauhoja, makaronia ja ajoittain myös lihaa ja vihanneksia. Leipäjonojen pituus on kasvanut Suomessa selvästi, ja isona syynä siihen ovat Kelan vaikeudet perustoimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa. Leipäjonojen asiakasmäärän sanotaan jopa lähes kaksinkertaistuneen esimerkiksi Tampereella. Jyväskylässä paikallisesta ruokapankista on normaalisti saanut ruokakassin vain toimeentulotukipäätöstä vastaan, mutta nyt kun päätökset ovat viivästyneet, ehdosta on alettu jo pakonkin edessä joustaa.
Etenkin isoissa kaupungeissa ruokaa jaetaan useamman kerran viikossa. Esimerkkinä Kuopion Ruoka-apu jakaa kaupungin keskustassa ruokaa kolme kertaa viikossa. Järjestäjät kertovat ympäri Suomen, että leipäjonossa käyntiä ei enää pidetä niin häpeällisenä kuin aikaisemmin. Mukaan on tullut yhä enemmän lapsiperheitä, nuoria ja opiskelijoita. Joissain kaupungeissa on huomattu paljon äitejä pienten lasten kanssa viimeisen kuukauden aikana. Kokonaan uusi kävijäryhmä ovat työssä käyvät ihmiset, mutta edelleen tavallisin asiakasryhmänä on kuitenkin yksinään elävät miehet.
Parhaiten oman kunnan ruoka-avun löydät katsomalla tätä sivustoa http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/jarjesto-seurakunta/Ruoka-apu/Sivut/kumppaniorganisaatiot.aspx. Tarve ruokajakelulle on valtava, ja esimerkiksi SPR on jakanut viimeisinä vuosina yli 1 700 pakettia vuotta kohden EU:n ruoka-apua vähävaraisille ihmisille. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain ruoan ojentaminen sitä hakemaan tulleelle. Niissä nimittäin Terveyspisteiden vapaaehtoiset mittaavat halukkaiden verenpaineen ja neuvovat terveysasioissa. Lisäksi vapaaehtoiset kertovat SPR:n toiminnasta.
Suomessa jakelun toimeenpanosta vastaa Maaseutuvirasto, ja SPR sekä 33 muuta kumppaniorganisaatiota jakavat elintarvikkeet. EU:n ruoka-avun lisäksi SPR:n vapaaehtoiset jakavat Oulun ja Lapin piirien alueilla kauppojen ylijäämäruokaa. Mikäli asut pääkaupunkiseudulla, erityisesti kannattaa huomioida Heikki Hurstin luotsaama Hurstin Valinta, joka jakaa vuoden ympäri ruoka-apua ja vaatteita. Löydät heidän tarjottavat ruoka-avut joka ajankohdalle osoitteesta https://www.hurstinapu.net/Auttamisohjelma.
Henkinen tuki
Henkinen tuki on muodostunut suureksi perinteisen humanitaarisen avun ohella. Viime vuosina on alettu keskittymään entistä enemmän ihmisten henkiseen toipumiseen kriiseistä ja katastrofeista. Henkisen tuen avulla yksilöitä ja yhteisöjä tuetaan kriisitilanteiden jälkeen pyrkimyksenä edesauttaa toipumista henkisesti kuormittavista vaikeuksista. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema tai vakava sairaus. Varhaisessa vaiheessa annettu henkinen tuki auttaa vähentämään kriisin kielteisiä jälkivaikutuksia ja se tukee toipumista ja paluuta parempaan elämään.
Henkisen tuen referenssikeskus on perustettu vuonna 1993, ja sen tehtävänä on auttaa huonossa tilanteessa olevia ihmisiä maailmanlaajuisesti. SPR on refefenssikeskuksen mukana toiminnan kehittämisessä. Referenssikeskus tekee yhteistyötä tutkimusinstituuttien, YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Niiden avulla tuotetaan uutta tietoa ja materiaalia henkisestä tuesta, paneudutaan henkisen tuen ohjelmatyönsuunnitteluun ja suunnitellaan henkisen tuen koulutuksia.
Henkisessä tuessa seuraavat asiat ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä: Ole rauhallinen, kuuntele potilasta, älä jätä potilasta yksi, huolehdi ja rauhoita koko ajan, kerro mitä on tapahtunut, kerro mitä tulee tapahtumaan, kerro koko ajan, mitä teet, kerro, että apua on tulossa ja pidä uteliaat loitolla. Henkisen tuen ryhmälle ja siihen osallistuville järjestetään kuukausittaisissa tapaamisissa koulutusta sekä erilaisia harjoituksia. Henkisen tuen perusperiaatteena on turvallisuuden tunteen luominen tai sen palauttaminen. Henkisen tuen hälytysryhmät ovat osa vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatiota ja hälytysjärjestelmää.
Mielenterveysongelmien tuki
Suomessa mielialaan vaikuttavia lääkkeitä syövät päivittäin sadat tuhannet ihmiset. Mielenterveysongelmat ovat olleet Suomessa pitkään aihe, josta on ollut vaikeaa keskustella, mutta se on ollut sittemmin paljon enemmän esillä. Suomessa mielenterveyspalveluja tuottavat eniten terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito. Valtaosa asiakkaista saa apua avohoidosta, ja vain pieni osa tarvitsee pidempiaikaista sairaalahoitoa. Psykiatrisissa sairaaloissa on nykyään suunnilleen 3500 paikkaa, kun taas enimmillään niitä on ollut noin 20 000. Sairaaloissa hoidetaan nykyisin alle 30 000 ihmistä vuodessa, joista noin kolmasosa omasta tahdostaan riippumatta.
Mikäli koet, että sinulla on ahdistuneisuus- ja masennusoireita, suosittelemme ottamaan yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen. Heillä on psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden tehtävä on terveyskeskuslääkärin kanssa yhteistyössä selvittää syitä ja taustoja kokemaasi mielenterveyden ongelmaan. Suomessa mielenterveyttä hoidetaan lääkityksellä ja terapialla, joista lääkitystä tarjotaan yleensä ensimmäisenä. Siitä huolimatta jopa terveyskeskuksissa on psykologeja, ja joissakin myös psykiatrian erikoislääkäreitä. Psykiatrinen erikoissairaanhoito järjestää myös joissain kaupungeissa päivystyspalveluita, joihin voi ottaa yhteyttä samantien. Oman paikkakunnan tilanteen saa helposti selville kunnan ohjeistuksesta.
Monesti mielenterveysongelmat ja päihteet kulkevat käsikädessä. Mikäli huomaat, että sinulla tai läheiselläsi on ongelmia alkoholin, tupakan tai muiden päihteiden kanssa, suosittelemme ottamaan yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen tai omaan sairaalaan. Riippuvuus syntyy monesti salakavalasti, ja sen yhteydessä on iso riski mielenterveysongelmille. Alkoholismi ja muista päihteistä syntyvä riippuvuus on vakava sairaus, jonka luonnetta eivät ihmiset eivätkä edes monet lääkärit ymmärrä. Päihteiden turhasta liikakäytöstä poiketen pakonomaista päihteiden käyttämistä on vaikeaa hallita pelkällä tahdonvoimalla. Mitä nopeammin apua pyytää ammattilaisilta, sen helpompi on muuttaa riippuvuuden kehittymistä. On kyseessä mikä riippuvuus tahansa, siitä on mahdollista päästä irti, mutta yleensä se vaatii ammattilaisten apua. Sitä on tarjolla jokaisessa kunnassa.
Palvelut mielenterveyskuntoutujille
Mielenterveyskuntoutus on kokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Mielenterveyskuntoutujille on olemassa muun muuassa asumispalveluita, joihin yleensä liittyy myös psykososiaalista kuntoutusta. Näitä paikkoja on suunnilleen 8 000, ja niitä ylläpitävät yksityiset yrittäjät tai kolmannen sektorin toimijat. Palveluasumisen määrä on viime vuosina kasvanut, kun psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on taas vähentynyt.
Kriisitilanteiden palvelut
Kriisitilanteissa on olemassa erityisiä kriisiryhmiä, jotka auttavat ja tukevat jaksamisessa. Mikäli kriisitilanne vaatii välitöntä ammattilaisten paikalletuloa, soita 112. Olemme koonneet sivuston alalaitaan lukuisia verkkosivustoja, joista löytyy kriisitilanteiden palveluissa auttavia tahoja, mutta niistä saa lisää tietoa myös ensiapupoliklinikoilta, pelastusviranomaisilta ja poliisilta. Henkilökohtaisen elämän kriisien helpottamiseksi Suomen mielenterveysseuran ylläpitämät kriisikeskukset ja seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukset tarjoavat apua ja tukea. Lisäksi eri järjestöillä on erikoistuneempia palveluja tälläisiin tarkoituksiin.
Taloudellinen apu
Taloudelliset vaikeudet vaikuttavat tavalla tai toisella ihmisen elämään. Talousongelmista kärsivien ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Taloudelliset huolet aiheuttavat monesti ihmisessä itsessään häpeää. Häpeä vaikeuttaa monesti avunhakemista. Monet ihmiset eivät tiedä tarpeeksi, että mistä kaikkialta talousongelmiin voi lähteä hakemaan helpotusta. Kerromme seuraavaksi niistä lisää, jotta avun hakeminen muodostuisi helpommaksi. Parasta on lähteä aktiivisesti selvittämään tilannetta. Mitä nopeammin tilannetta muutetaan, sen parempi. On tärkeää pysäyttää velkaantuminen ajoissa, koska nopealla puuttumisella tilannetta voidaan yleensä parantaa.
Sosiaalietuudet
Ensimmäinen asia on se, että Kelan myöntämiin etuuksiin kannattaa rauhassa paneutua Kelan nettisivuilla osoitteessa www.kela.fi/henkiloasiakkaat. Sieltä löydät yksityiskohtaisesti kaikki sellaiset etuudet, jotka sinulle kuuluvat ja miten voit hakea niitä. Lapsiperheet, opiskelijat, työttömät, sairastaminen, kuntoutus, eläkeläiset ja monet muut alaotsikot kertovat minkä etuuden olet oikeutettu saamaan. Huomioithan, että Kelan toimeentulotuki on tilapäinen apu ja siihen voit turvautua vasta, kun olet hakenut Kelalta muut sinulle kuuluvat etuudet.
Kunnan talous- ja velkaneuvonta
Mikäli huomaat, että talousasiasi eivät ole kunnossa tai huomaat, että jonkinlaisia merkkejä vaikeuksista on ilmassa, ota välittömästi yhteyttä talous- ja velkaneuvojalle. Sinne voit mennä, vaikka sinulla ei olisi vielä varsinaisia talousongelmia, sillä tässäkin asiassa on parempi mennä käymään etuajassa kuin liian myöhään. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot löytyvät Kuluttajaviraston sivuilta.
Takuusäätiön palvelut
Jos talousasiasi ovat jo menneet huonoiksi, Takuusäätiön kautta osoitteessa www.takuusaatio.fi on mahdollisuus hakea apua ylivelkaantumiseen. Tälläisiä vaihtoehtoja ovat järjestelyluotot ja taloudellisessa tilanteessa annettava puhelinneuvonta. Se on asiakkaille maksutonta. Velkojen yhdistäminen yhdeksi lainaksi auttaa ulos velkakierteestä. Takuusäätiö haluaa muistuttaa verkkosivuillaan, että mikäli rahaa ei ole laskun maksun eräpäivänä tai maksaminen unohtui, ota välittömästi yhteyttä velkojaan. Myös maksuviiveistä kannattaa sanoa. Saatat välttyä lisäkuluilta, ja laskun maksaminen ei muutu vaikeammaksi.
Seurakunnan ja eri järjestöjen palvelut
Talousasioissa myös seurakunnan puoleen kääntyminen on hyvä vaihtoehto. Heillä on monesti diakonivaroja jaettavaksi. Seurakunnan talousapu kattaa vain välttämättömät kulut. Seurakunnalla diakoniatyöntekijä yleensä tietää järjestöt, jotka paikkakunnalla ruoka-apua antavat. Myös jotkut järjestöt myöntävät ruoka-apua ja tukevat taloudessa. Erityismainintana Heikki Hurstin luotsaama Hurstin Apu jakaa vaate- ja ruoka-avustuksia ympäri vuoden niitä tarvitseville sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, joista perinteiset juhlat Köyhien Linnanjuhla Hakaniemen torilla itsenäisyyspäivänä sekä Joulujuhla Helsingin messukeskuksessa jouluaattona ovat nousseet ylitse muiden. Hurstin Apu mahdollistaa monille helpotusta taloudelliseen tilanteeseen.
Haluamme muistuttaa talouteen liittyen, että on olemassa useita asioita, joita huonossa rahatilanteessa ei pidä tehdä. Kuten jo sanoimme, mikäli huomaat laskun eräpäivän menevän ohitse, ota välittömästi yhteyttä maksun vastaanottajaan. Älä jätä laskuja avaamatta, vaan osoita suoraselkäisyytesi ja tee kaikkesi laskun maksamiseksi. Ethän myöskään yritä siirtää omaisuutta velkojien ulottumattomille, sillä se voi estää pääsyn velkajärjestelyyn. Kaikista tärkein neuvo on, että talousvaikeuksien takia ei kannata menettää terveyttään tai ihmissuhteitaan. Hae apua ja anna sitä, mikäli läheisesi sitä tarvitsevat. Et ole yksin, ja apua on runsaasti tarjolla.
Asunnottomien tuki
Asumisen tuki vastaa täysi-ikäisten yksinäisten tuetun asumisen järjestämisestä asunnottomille. Asunnoton hakee toimeentulotukea siitä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelupisteestä, jonka alueelta hän on jäänyt ilman asuntoa. Asunnottomat ovat oikeutettuja käyttämän perusterveydenhuollon palveluja muiden kanssaihmisten tavoin. Pääkaupunkiseudulla asunnottomien asioita autetaan puhelinnumerossa 09 310 5015. Palveluita ovat sijoitus- arviointityö, Hietaniemenkadun palvelukeskus ja tuetun asumisen sosiaalipalvelut. Muissa kaupungeissa kirjaudu oman kuntasi maistraattiin, varaa aika sosiaalityöntekijälle. Selvitä tilanteesi vuokranmaksukyky ja mahdolliset tukiasiat vuokranmaksuihin.
Vailla vakinaista asuntoa Ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana vaikuttaen kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Vva ry:n ajatuksena on, että jokainen ihminen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävän hyvän tilaisuuden. Asunnottomuutta ei voida hyväksyä missään tapauksessa, vaan sen eteen tulee tehdä kaikki voitava. Vva ry ei pysty tarjoamaan asuntoja, mutta he auttavat asunnon hankitaprosessissa. Jos tarvitset apua asunnon löytämisessä, ota yhteys heidän asumisneuvojaan.
Muista tehdä kuukausittain toimeentulohakemus siinä vaiheessa, kun olet saanut asunnon. Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta Kelaan. Muistathan myös hakea asumistukea Kelasta, ja lisäksi ota yhteyttä työvoimatoimistoon. Näin pääset takaisin työmarkkinoille, ja helpotat myös tulevaisuudessa asunnon pitämistä itselläsi ilman vuokraongelmia.
Haluamme muistuttaa, että asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä. Voit auttaa monella tavalla. Yhtenä parhaimpana esimerkkinä vertais- ja vapaaehtoistoimipisteessä voit tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia, myös toimistolla Kinaporinkadulla sopii tulla piipahtamaan. Hyvä idea on myös osallistua tapahtumiin. Vailla vakinaista asuntoa järjestää erilaisia tempauksia ja tapahtumia pitkin vuotta. Voit myös kertoa oman tapahtumaidean, ja yhdistyksen tiloja voi saada tapahtumalle käyttöön.
Tuki päihteistä ja riippuvuuksista irti pääsemiseen
Suomessa eri päihteiden ongelmakäyttäjien lukumäärästä voidaan saada hyvin erilaisia arvioita riippuen siitä, mitä tarkkaan ottaen mitataan ja minkälaisilla mittareilla. Kyse on lähinnä siitä, että onko kriteereinä ne, joiden avulla voitaisiin tehdä diagnoosi esimerkiksi haitallisesta alkoholinkäytöstä tai alkoholiriippuvuudesta vai luetaanko ongelmakäyttäjiksi sekä diagnoosikelpoiset että riskikäyttäjät. Koko väestöä edustavaan otokseen pohjautuvan Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 30–64 -vuotiaista miehistä 17 prosenttia ja naisista viisi prosenttia täytti tutkimuksessa ongelmakäytön kriteerit. Alkoholiriippuvaisia oli kahdeksan prosenttia ja naisia kuusi prosenttia vähemmän. Tutkimuksessa 30–64 -vuotiaissa suomalaisissa on suunnilleen 300 000 ongelmakäyttäjää.
Mitä tulee muihin päihteisiin, tupakkaan lähinnä, 60 prosenttia tupakoivista haluaisi lopettaa polttamisen, mutta sen tekeminen on vaikeaa nikotiiniriippuvuuden takia. Kun nikotiinin määrä veressä laskee, syntyy vieroitusoireita, epämiellyttävä olo, jota tekee mieli muuttaa savukkeella. Alkoholin kohdalla tilanne on samanlainen, ja alkoholiriippuvuus on monesti elinikäinen. Riippuvuus kehittyy nopeasti ja salakavalasti. Tahdonvoima riippuvuuden parantamiseen on välttämätön, mutta yleensä se ei riitä yksinään. Alkoholissa ja tupakassa sekä muissa päihteissä keskeisessä roolissa on oma motivaatio ja halu saada tilanteeseen muutos. Ottamalla yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen parantuminen voi alkaa.
Erilaisia selviytymistyyppejä
Psykoterapeutti Ofra Ayalon on listannut www.mielententerveys.fi -sivustolla erilaisia selviytymistyyppejä. Ihminen voi käyttää samaan aikaan useampaa erilaista selviytymistyyppiä, ja alla olevasta listasta voit katsoa, että mikä niistä toimii sinulla parhaiten. Mikäli koet, että se ei ole toivotunlainen, voit mielessäsi miettiä pieniä muutoksia ajattelutapaasi.
Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä
Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan muun muuassa nauramalla ja itkemällä Hän myös kertoo tunteistaan muille kanssaihmisille. Hän näyttää tunteensa ja käyttää niiden ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja. Tälläisiä ovat esimerkiksi piirtäminen sekä soittaminen.
Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä
Sosiaalisesti selviytyjä hakee tukea muilta ihmisiltä esimerkiksi osallistumalla ryhmään. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa myös itse muille tukea ja käsittelee vaikeita asioita toisten ihmisten kanssa.
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla ja miettimällä asioita ja niiden eri näkökulmia. Hän kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monelta eri suunnalta ja yrittää löytää asialle uusia näkökulmia. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii erityisesti sitä, että mikä on juuri nyt tärkeää.
Luova selviytyjä
Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai sitten löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Hän pyrkii positiiviseen ajattelutapaan, pyrkii käsittelemään näkemiään uniaan, luottaa intuitioonsa ja rakentaa selviytymistä itselleen tukevia mielikuvia.
Henkisesti suuntautunut selviytyjä
Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle tukea vaikeisiin asioihin sosiaalinen vastuunkanto, uskonto, arvojärjestelmä tai ideologia. Monille ihmisille uskonto on tärkein, ja sehän monesti kantaa suvussa sukupolvilta toisille.
Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä
Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee tukea ja voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta. Tälläisiä ovat esimerkiksi liikunta ja hyvin syöminen. Myös unella on iso merkitys. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle luonnossakin oleminen on monesti tärkeää.
Ystävän löytäminen
Monessa elämän eri tilanteessa ystävillä ja muilla läheisillä on keskeinen merkitys jaksamisen kannalta. Suomessa on valtavasti ihmisiä, joilla ei ole perhettä eikä läheisiä. Yksinäisyyttä kokevat kaikenlaiset ihmiset, niin nuoret, aikuiset kuin vanhukset, ikään, sukupuoleen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Ystävyyden solmiminen voi olla hankalaa monista eri syistä. SPR:n ystävätoiminnan vapaaehtoiset tuovat iloa yksinäisen arkeen. Voit kysyä heidän kauttaan pitkäaikaista ystävää tai vain kertaluonteisesti. Ota yhteyttä oman asuinpaikkakuntasi SPR:n osastoon tai alueelliseen piiritoimistoon. Lisätietoa osastojen toiminnasta ja niiden yhteystiedot löydät SPR:n RedNet-sivuilta. Mikäli asut pääkaupunkiseudulla tai Uudellamaalla, voit ottaa yhteyttä SPR:n ystävävälitykseen. Siellä ystävää tarvitsevat ja vapaaehtoiset voivat kohdata ja solmia ystävyyssuhteita.
Suomalaisten osallistuminen hyväntekeväisyyteen
Useat erilaiset tutkimukset ovat antaneet sellaiset lukemat, joiden mukaan mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä. Tutkimusten mukaan keskimääräisesti vapaaehtoistyötä kuukaudessa tehdään noin 18 tunnin verran. Taloudellisesti kyseessä on valtava lukema, sillä vapaaehtoistyön arvoksi on laskettu kaksi miljardia euroa. Hyväntekeväisyyttä eniten tekevät hyvässä asemassa olevat 35-55-vuotiaat. Kolmannes suomalaisista lahjoittaa satunnaisesti ja lähes viidennes lahjoittaa säännöllisesti rahaa yhdelle tai useammalle toimijalle.
Suomessa välitetään toisista ihmisistä poikkeuksellisen paljon. Tästä osoituksena maassamme on väkilukuun suhteutettuna maailman eniten erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä. Siihen ei ole varmasti yksittäistä syytä, mutta Suomessa jo uskonnolliset asiat ovat edellyttäneet vähäosaisten auttamista, ja asuminen entisaikaan agraariyhteiskunnan tiiviissä kyläyhteisöissä on ollut etenkin historiassa tähän merkittävä syy. Nykyään sosiaalinen media mahdollistaa hyväntekeväisyyteen osallistumisen entistä helpommin, sillä omalla älylaitteella voi lähteä mukaan vaikka kotisohvalta.
Suurimmat hyväntekeväisyysjärjestöt
Kerromme seuraavaksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä, jotka auttavat kansalaisiaan. Maassamme hyväntekeväisyyttä esiintyy usealla eri toimialueella, joista yleisimmät ovat seurakunnat, leipäjonot, löytöeläinkodit, maahanmuuttajien tai vanhusten ystävätoiminta tai asunnottomien auttaminen, mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten parissa toimiminen. SPR järjestää ensiapukursseja ja verenluovutustilaisuuksia. Iso osa toiminnasta on kansalaisjärjestöjen organisoimaa, mutta valtio tukee vuosittain eri toimijoita sadoilla miljoonilla euroilla. Suurimmat avustukset saavat sosiaali- ja terveysala.
Linnanmäen omistaa Lasten Päivä -säätiö, jonka perustajia ovat olleet Lastensuojelun Keskusliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja Turvakotien liitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Parasta Lapsille ry, sekä Pelastakaa lapset ry. Säätiö on toimintansa aikana lahjoittanut kaikkiaan noin 90 miljoonaa euroa lastensuojelutyölle. Jokainen ei välttämättä ajattele, että huvipuistossa käyminen on hyväntekeväisyyttä.
Mediassa suuri hyväntekeväisyyskohde löytyy Nenäpäiväkeräyksestä. Television välityksellä jokainen pääsee osallistumaan kehitysmaiden ihmisten auttamiseen. Nenäpäiväkeräyksessä huumori on isossa osassa. Suomen Nenäpäivä-säätiön takana on yhdeksän hyväntekeväisyysjärjestöä, joista voidaan mainita ainakin Pelastakaa Lapset, Suomen Lähetysseura, Fida International sekä Solidaarisuus.
Erinomainen mahdollisuus osallistua hyväntekeväisyyteen on ottaa itselleen kummilapsi vaikkapa World Visionin kautta. Se tarkoittaa, että hyväntekeväisyyteen osallistuva tukee lapsen sekä hänen yhteisönsä jokapäiväistä elämää kuukausilahjoituksilla. World Vision parantaa lasten elinoloja ja oikeuksia Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Apu tavoittaa suunnilleen 570 000 avuntarvitsijaa, joista suurin osa on lapsia.
UFF tunnetaan vaatteiden hyväntekeväisyyskirpputorina, joka myynnistä saamansa tuoton turvin tukee kehitysyhteistyötä. UFF saa myös tuotteensa lahjoituksina ja sen keltaiset keräyssäiliöt ovat tulleet tunnetuiksi varmasti meille jokaiselle. Toimijan tavoitteena on vaatekierrätyksellä aikaansaada kestävää kehitystä, joka vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmassa. He tukevat koulutusta, ruokaturvan ja taloudellisen toimeentulon kehittämistä.
WWF tekee hyväntekeväisyystyötä luonnon suojelemiseksi ja Suomessa etenkin uhanalaisen saimaannorpan säilyttämiseksi. WWF on vuosia tehnyt yhteistyötä Veikkauksen kanssa esimerkiksi Luontoarvan muodossa. WWF:n pyrkimyksenä on pysäyttää ympäristön tilan huononeminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset voisivat elää paremmin luonnon kanssa. WWF:n historia ulottuu 1960-luvun alkuun.
Mainitsimme jo muutaman sanan Veikkauksesta, ja sen ohella Suomessa sijaitsee maailman ainoa kasino, Casino Helsinki, jonka koko liikevoitto menee hyväntekeväisyyteen. Casino Helsingin omistaa Raha-automaattiyhdistys/Veikkaus, joka jakaa rahapotin eri hyväntekeväisyysjärjestöjen kesken. Toimijoita ovat muun muuassa Suomen Mielenterveysseura ja Invalidiliitto. Casino Helsinki on auki asiakkailleen 363 päivänä vuodessa.
Siinä missä muut EU-alueen luotettavat nettikasinot tarjoavat kasinobonuksia, ilmaispyöräytyksiä ym. etuja pelaajille on Veikkauksen etu muualla. Yksittäiselle pelaajalle ovat EU:n muut kasinot netissä ne parhaat, mikäli bonuksia ja voittomahdollisuuksia ajatellaan, mutta yhteiskunnalle on Veikkaus suositeltava vaihtoehto. Mikäli voitat on se hyvä sinulle ja mikäli häviät, teet hyväntekeväisyyttä. Tämä on win-win, eikö vain.
Sosiaalisen median toimijoita
Brother Christmas on Suomessa sosiaalisen median välityksellä toimiva hyväntekeväisyystoimija. Brother Christmas toimii erityisesti Facebookin välityksellä. Brother Christmas kertoo verkkosivuillaan olevansa työssä käyvä perheen isä, mutta haluavansa toimia jatkuvan puhumisen sijaan. Hän haluaa tuoda apua tarvitseville ja ottaa mukaan apuun myös yrityksiä, jotta voimme tehdä enemmän. https://brotherchristmas.fi/ sivustolta löytyy lisää tietoa, jossa kerrotaan miten häneen saa yhteyttä ja minkälaisia hyväntekeväisyysasioita hän on tehnyt ja on tekemässä. Brother Christmasilla on käytössään rahankeräyslupa ja laajat kontaktiverkostot.
Toinen sosiaalisessa mediassa vahvasti mukana toimija on Westpro. Heille on aina ollut tärkeää olla mukana kantamassa yhteiskunnallista vastuuta ja tukea yritykselle läheisiä osa-alueita lasten ja nuorten parissa. Vuonna 2013 perustettiin hyväntekeväisyysyhdistyksemme Westpro4U ry.Pääasialliset lahjoituskohteet ovat harrastustoiminnat, urheiluseurat ja nuorten yhdistykset. Westpro4U ry:n kautta on myös ulkopuolisten lahjoittajien mahdollista ohjata lahjoituksia niitä tarvitseville, ja toteuttaa hyviä ja konkreettisia tekoja nuorten ja lasten hyväksi. Westpro kertoo hyväntekeväisyydestä paljon sosiaalisen median välityksellä, ja heillä on toiminnassaan paljon samaa Brother Christmasin kanssa. http://westpro.fi/westpro4u/ sivustolta näet heistä kattavasti lisätietoja.
Hyväntekeväisyyden verotus
Suomessa hyväntekeväisyyteen on liittynyt pitkään ongelmallisuus liittyen verojen maksamiseen. Monissa länsimaissa hyväntekeväisyyteen osallistuvat voivat saada itselleen tai yritykselleen helpotusta verojen maksamiseen, mutta Suomessa tilanne laahaa monilta osin jäljessä. Yksityishenkilöillä ei Suomessa ole ollut mahdollisuutta vähentää lahjoituksia omassa verotuksessaan. Ainoastaan yritykset voivat tehdä tällaisen vähennyksen vuoden 1989 jälkeen. Tästä esimerkkinä verohallituksen yhtenäistämisohjeen mukaan raha- tai esinelahjoitus yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoiminnan kuluksi, joka on vähennyskelpoinen verotuksessa. Lahjoitus voi olla enintään 850 euroa.
Suomessa on pyritty aktiivisesti muuttamaan verotusta hyväntekeväisyystyössä. Kirkon ulkomaanapu, SPR ja Suomen UNICEF tekivät 2000-luvun puolivälissä aloitteen verovähennysoikeuden laajentamisesta. Toisaalta on hyvä muistaa, että yritykset voivat saada lahjoitusvähennyksen myös sellaisista lahjoituksista, jotka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään kehittämiseen. Silloin alaraja on 850 euroa ja yläraja joko 50 000 euroa tai 250 000 euroa. Mikäli osakeyhtiö tai osuuskunta tekee 850 euron lahjoituksen, toimija saa verovähennystä tuolloin 170 euron edestä.
Tärkeitä puhelinnumeroita
Rikoksen uhrien auttamisen puhelinnumero valtakunnallisesti on 0203 16 116. Se päivystyy maanantaista tiistaihin klo 13–21 ja keskiviikosta perjantaihin klo 17–21. Puhelimeen voi soittaa halutessaan nimettömänä.
Valtakunnallisesta juristin puhelinneuvonnasta saa kysyä juridisia oikeuksiaan. Puhelinnumero on 0203 16 117. Se auttaa maanantaista torstaihin klo 17–19. Juridistien oikeuksien ohella tietoa saa todistajalle.
Todistaja saa halutessaan keskusteluapua. Tukipuhelimessa voit keskustella kokemuksen herättämistä ajatuksista ja saada ohjausta todistajan oikeuksista ja oikeudenkäynnistä. Puhelinnumerona on 0203 16 118, ja se on käytössä samaan aikaan juristin puhelinneuvonnan kanssa.
Mielenterveysseuran valtakunnallisena puhelinnumerona on 010 195 202. Se on auki maanantaista perjantaihin klo 9–06, lauantaina klo 15–06 ja sunnuntaina klo 15–22. Voit soittaa puhelinnumeroon myös nimettömänä.
Päihdeneuvontaa puhelinnumerosta 0800 900 45. Voit soittaa kaikissa päihdevaikeuksista ilmaiseksi, anonyymisti ja aina vuorokauden ympäri.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelinnumerona toimii 116 111. Se on auki maanantaista perjantaihin klo 14–20 ja lauantaista sunnuntaihin klo 17–20. Lapset ja nuoret voivat soittaa puhelinnumeroon silloin, kun he kokevat tarvitsevansa apua ongelmiin.
Kirkon valtakunnallinen puhelinnumero on 010 190 071. Se on auki sunnuntaista torstaille klo 18–01 sekä perjantaina ja lauantaina 18–03. Ruotsinkielinen kirkon palveleva puhelinnumero on 010 190 072. Ruotsinkielinen päivystys on joka ilta myös viikonloppuisin klo 20–24.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelinnumerona on 0800 92277. Se on auki maanantaina klo 10–13 ja 17–20, tiistaina 10–13 ja 17–20, keskiviikkona 10–13 ja torstaina 14–20. Vanhempainpuhelimessa saat puhua luottamuksella mistä vain vanhemmuuteen liittyvästä asiasta.
Tärkeitä internetsivustoja
Kriisikeskuksia netissä
https://www.tukinet.net/ – Apua arkielämän kriisitilanteissa
http://www.mll.fi/nuortennetti/ – Mannerheimin Lastensuojeluliitto, nuortennetti
Vertaistukea ja tietoa
www.apua.info – Tukea jaksamiseen (mm. suru, pelot, avioero kriisit ja väkivalta)
www.huoma.fi – Henkirikoksen uhrien läheiset ry
www.invalidiliitto.fi – Fyysisesti vammaisten vaikuttamis- ja palvelutoiminnan järjestö
www.kapy.fi – Vertaistukea lapsensa menettäneille
www.mielenterveysseura.fi – Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille ja esimerkiksi kadonneiden läheisille
www.mielimaasta.fi – Vertaistukea masennukseen
www.mll.fi – Mannerheimin Lasten suojeluliitto
MLL:n nuorten netti, http://www.mll.fi/nuortennetti/
MLL:n verkkojulkaisut: http://www.mll.fi/julkaisut/verkkojulkaisut/
www.mtkl.fi – Mielenterveyden keskusliitto
Työikäisten leskien vertaistukijärjestö
12–29 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen
Opiskelijoiden henkinen elämänhallinta ja hyvinvointi
Pelastakaa Lapset ry
paihdeneuvonta.fi Helsingin Diakonissalaitoksen ja EHYT ry:n RAY:n rahoittama valtakunnallinen päihdeneuvontapalvelu
Tukijärjestö seksuaalisen hyväksikäytön uhreille ja heidän läheisilleen
Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille
Tietoja, koulutusta, neuvontaa, konsultaatiota ja hoitoa traumasta tai traumaattisesta surusta kärsiville henkilöille, perheille ja yhteisöille.
Apua arkielämän ongelmissa
Ikääntyvien ja vanhusten hyvinvointi ja jaksaminen
www.tukinainen.fi Tukea seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kohdanneille henkilöille
