Suomalaisia moititaan usein liiallisesta rahojen makuuttamisesta pankkitileillä inflaation syötävänä. Sijoittaminen onkin Suomessa monia naapurimaita vähäisempää, mikä on ikävä juttu sekä suomalaisten ihmisten kuin koko kansantaloudenkin kannalta. Suurin ja usein ainoa sijoituskohde onkin yleensä oma omistusasunto.
Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomessa on löydetty ainakin asuntoihin sijoittaminen aivan uudella tavalla. Asuntosijoittamisen markkinoita ovat maassamme perinteisesti hallinneet suursijoittajat, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useampi tavallinen suomalainen on päättänyt ryhtyä asuntosijoittajaksi. Jopa moni itse vuokralla asuva omistaa tätä nykyä sijoitusmielessä ostetun asunnon.
Ilmiön taustalla ovat pitkään alhaalla pysytelleet korot, sekä asuntojen kova hinnannousu. Alhaisten korkojen aikana moni onkin saanut tehtyä mukavasti tuottoa jopa kokonaan velkavivulla asunnon hinnan noustessa hirmuista vauhtia. Tämä on pätenyt varsinkin pääkaupunkiseudulla. Asuntojen arvonnousun lisäksi myös vuokrat ovat olleet jatkuvassa nosteessa, joka on sekin sijoittajan kannalta ollut tietysti loistava tilanne.
Vuokratuloja saavia henkilöitä oli vuonna 2005 noin 250 000, kun taas vuonna 2016 heitä oli jo 318 000. (Lähde: Verohallinto). Tuoreempia tilastoja aiheesta ei ole, mutta syytä on olettaa luvun kasvaneen vielä lisää parin viime vuoden aikana.
Mustia pilviä asuntosijoittajien yllä?
Sijoittajien kissanpäivät ovat päättymässä, sillä korot ovat kääntymässä lähiaikoina nousuun. Hieman nousua onkin jo tapahtunut, ja Euroopan Keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkojaan vuonna 2019. Käytännössä tämä vaikuttaa esimerkiksi asuntolainojen korkoihin ennakoivasti jo tänä vuonna.
Mitään korkojen järkyttävää nousua ei näillä näkymin ole luvassa, mutta pelkän velkavivun varassa olevien housunpuntteja pienikin nousu voi riittää tutisuttamaan.
Sijoittajien hermoilua helpottanee kuitenkin se, ettei suurten kaupunkin vuokrissa ole nähtävillä laskun merkkejä. Pikemminkin päinvastoin.
Asuntosijoittamisen aloittaminen
Asuntosijoittamista pidetään melko turvallisena sijoitustapana. Pankitkin myöntävät huomattavasti helpommin lainaa asuntosijoittamiseen kuin esimerkiksi osakesijoittamiseen. Lainan vakuudeksi käy usein itse ostettava sijoitusasunto. Parhaimmillaan tämä sijoittaminen onkin ”ilmaista”, jos sijoitusasunnon hankkii velkarahalla ja velan maksaa pois vuokralainen.
Hyvä sijoitusasunto on usein pieni tai pienehkö asunto, kuten yksiö tai kaksio. Sijoittajan kannattaa suosia kaupunkeja, joiden väestönkasvu on positiivista. Yliopistot ja muut oppilaitokset sekä suuret työnantajat ovat hyvän sijoitusasuntokaupungin merkkejä. Suurissa kaupungeissa asunnon arvo todennäköisimmin nousee jatkuvasti. Lisäksi varsinkin pienistä asunnoista on kova kysyntä, jolloin uutta vuokralaista ei tarvitse etsiä pitkään vanhan lähtiessä. Jokainen tyhjä kuukausi tuottaa sijoittajalle heti tappiota, sillä vastikkeet ja muut kulut pitää hoitaa vaikka vuokralaista ei olisikaan.
Asuntosijoittamisen riskit
Asuntosijoittajan murheenkryyni numero yksi on jo aiemmin mainittu korkojen nousu. Jos korot nousevat liiaksi, tuotto pienenee eikä vuokratuloilla välttämättä enää pysty kattamaan omia kulujaan. Saati saamaan kunnollista tuottoa. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin onneksi usein edes jossain määrin ennakoitavissa.
Toinen, ehkä vielä isompi riski on huono asunto. Huonokuntoinen, huonolla sijainnilla varustettu asunto ei houkuta vuokralaisia eikä näin ollen tuota yhtikäs mitään. Tähän tilanteeseen järkevän asuntosijoittajan ei tulisi koskaan joutua. Tilannetta välttääkseen kannattaakin ennen asunnon ostamista tutustua huolella eri kaupunkeihin, kaupunginosiin sekä itse ostettavan asunnon kuntoon ja historiaan.
Harvinaisempi, mutta kuitenkin pelätty uhka on lisäksi huono vuokralainen. Suomen lainsäädännöstä johtuen vuokralaisen häätö on aikaa vievä prosessi vaikka tämä ei maksaisi vuokriaan ollenkaan. Pahimmat kauhutarinat kertovat lisäksi vuokralaisista, jotka tuhoavat asunnon käyttökelvottomaan kuntoon. Jos vuokralainen on varaton, voi perittävien karhuaminen olla vaikeaa. Vaikka tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia, kannattaa myös vuokralaisen valintaan kiinnittää huomiota ja haastatella ehdokkaita itse kasvokkain.
Parhaimmillaan asuntosijoittaminen on kuitenkin kohtuullisen riskitöntä ja lähes passiivista kuukausituloa, jonka päätteeksi asunto muuttuu arvokkaaksi velattomaksi sijoitukseksi.
